OSTEOPROOSI - UUSI KANSANTAUTI?
Kuvaus
Osteoporoosi voidaan todeta luuntiheysmittauksella, joka tulee kohdistaa riskiryhmiin. Osteoporoosin riskiä voidaan arvioida mittaamalla luun aineenvaihdunnan lopputuotteita virtsasta. (Suomessa MDD Terveyspalvelut Oy välittää.)
Luun terveyteen vaikuttavat monet tekijät kuten ravinto, liikunta, elämäntapa ja hormonit, erityisesti kilpirauhasen tuottamalla kalsitoniinilla ja sen vastavaikuttajalla lisäkilpirauhashormonilla sekä keltarauhashormonilla, estrogeenilla ja mieshormonilla testosteronilla on voimakas vaikutus luustoon.
Osteoporoosin riskitekijöitä:
Osteoporoosin riskitekijöitä ovat mm. suvussa todettu osteoporoosi, ikääntyminen, hento ruumiinrakenne, vähäinen kalsiumin ja D- vitamiinin saanti, vähäinen liikunta, runsas tupakointi tai alkoholin käyttö, useat sairaudet kuten nivelreuma ja keliakia ja jotkut lääkkeet. Osteoporoosin riskiä lisää stressi, runsas lihan, sokerin ja valkojauhotuotteitten käyttö, liika eläinrasva ja eläinvalkuainen sekä kahvi ja virvoitusjuomat. Riskiä lisää myös hivenaine- ja vitamiinipuutokset, joita voi esiintyä erityisesti niukasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja syövillä ihmisillä. Riskiä voi edelleen lisätä runsas antibioottien käyttö tai altistuminen raskasmetalleille. Naisilla riskiä lisää vaihdevuosien jälkeinen estrogeenin ja keltarauhashormonin puute, anoreksia tai epäsäännölliset kuukautiset esim. liiallisen liikunnan seurauksena.
Hoidosta:
USA:lainen tohtori John R. Lee on hoitanut tuhansia naisia hyvällä menestyksellä luonnollisella keltarauhashormonivoiteella esivaihdevuosi- ja vaihdevuosiongelmissa. Leen mukaan myös osteoporoosia voidaan hoitaa luonnollisella keltarauhashormonilla. Hänen hoito-ohjelmaansa kuuluvat lisäksi ruokavalio, vitamiini- ja kivennäisainevalmisteet sekä kevyt liikunta. Lee on tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan naisten luuaines lisääntyi keltarauhashormonivoidehoidon ansiosta 15 % kolmessa vuodessa, kun estrogeenihoitoa saaneiden luuaines lisääntyi vain pari prosenttia ja kokonaan hoitamatta jääneiden luuaines väheni viitisen prosenttia. Keltarauhashormonin luun muodostusta edistävä vaikutus näytti siis olevan tärkeämpi kuin estrogeenin luun tuhoutumista ehkäisevä vaikutus. Leen mielestä ikä sinänsä ei ole syynä osteoporoosiin, vaan huono ravinto, liikunnan puute ja keltarauhashormonin puute ovat tärkeimpiä tekijöitä.
Ravitsemus, ravintolisät, vitamiinit, hivenaineet:
Osteoporoosin ehkäisyyn ja perushoidoksi suositellaan Suomessa kalsiumin ja D- vitamiinin riittävää saantia, säännöllistä liikuntaa ja tupakoinnin välttämistä. Ravinnosta tai ravintolisistä ei virallisessa käypähoitosuosituksessa juuri puhuta, vaikka ne ovat erittäin tärkeitä tekijöitä minkä tahansa sairauden ja siis myös osteoporoosin ehkäisyssä ja perushoidossa! Useitten tutkimusten mukaan luun terveyteen vaikuttaa kalsiumin ja D-vitamiinin lisäksi laaja joukko muita ravinteita kuten vitamiinit B6, B12, C, A, K ja foolihappo sekä kivennäisaineista ainakin magnesium, mangaani, boori, sinkki, kupari, pii ja strontium. Luusto tarvitsee myös fosfaattia, mutta liika fosfaatti on haitallista luustolle ja suomalaiset saavat ravinnosta yleensä fosfaattia kaksin- tai kolminkertaisesti liikaa. Runsas fosfaatin saanti voi sitoa ravinnon kalsiumia imeytymättömään muotoon.
Tärkeää osteoporoosin ehkäisyn ja hoidon kannalta on syödä mahdollisimman luonnollista ruokaa, mielellään luomua. Kannattaa suosia paljon kalsiumia sisältäviä ruoka-aineita kuten tummanvihreitä vihanneksia, lohta, sardiineja (kaloista saa myös D-vitamiinia), täysjyväviljaa, pähkinöitä ja siemeniä (seesaminsiemenet murskattuina, esim. tahini, ovat hyvä kalsiumin ja magnesiumin lähde). Maitotuotteita vähärasvaisina ja soijatuotteita voi käyttää kohtuudella. Kalsiumlisän voi ottaa tarvittaessa. On hyvä syödä myös paljon tuoreita vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.
Vältettäviä:
Kannattaa välttää sokeria ja sitä sisältäviä ruoka-aineita, kahvia, mustaa teetä ja alkoholia sekä liikaa eläinrasvaa ja eläinvalkuaisainetta. Tieteellisesti on todistettu, että näillä ruoka-aineilla on negatiivinen vaikutus luustolle tärkeisiin kivennäisaineisiin, sillä ne edesauttavat kivennäisaineitten poistumista kehosta. On siis hyvä välttää liikaa lihan syöntiä, erityisesti lihajalosteissa on fosfaatteja, jotka voivat estää kalsiumin imeytymistä. Fosfaatteja voi olla myös virvoitusjuomissa, joissa on myös paljon sokeria tai keinotekoisia makeutusaineita ja lisäaineita, joista voi myös olla haittaa.
Päätelmiä:
Useimmat ihmiset hyötyvät ravintolisistä, esim. vahva monivitamiini on tarpeen, jos on ikää tai sairauksia ja nuoremmatkin saavat siitä hyötyä. Liikaa vitamiineja ja hivenaineita näistä valmisteista ei saa, jos noudattaa ohjeita. D-vitamiinilisää pitäisi jokaisen suomalaisen ottaa talvisaikaan. Johtavat D- vitamiinitutkijat suosittelevat nykyisin aikuisille talvella D3-vitamiinia 50–75 µg päivässä. He ovat vedonneet USA:n ja EU:n terveysviranomaisiin, jotta ne pikaisesti arvioisivat uudelleen D-vitamiinin saantisuositukset, sillä liian alhaiset D-vitamiinitasot saattavat olla vakava kansanterveydellinen riski.
Ihmisistä tulee hauraita, jos ravinto ei ole luonnollista ja tasapainoista, mistä seuraa, että esim. luusto haurastuu ja sydän ja verisuonisto rappeutuvat.
Osteoporoosi on voimakkaasti ravintoperäistä eikä ainoastaan kalsiumin tai D-vitamiinin tai liikunnan puutteen tuoma ongelma. Ravinnolla voimme vaikuttaa terveyteemme ja estää ja hoitaa myös osteoporoosia.
