• Ruoansulatuselimistö ottaa talteen ruoassa olevia ravintoaineita ja pilkkoo ne soluille käyttökelpoiseen muotoon.
• Olemme sitä mitä syömme ja mitä syömästämme ravinnosta imeytyy.
• TERVEYDEN JUURET OVAT SUOLISTOSSA

Ruoansulatuskanavan tehtävät:

• Ravinnon käsittely
  • Ravintoaineiden pilkkominen, ruoan sulatus
  • Ravintoaineiden, vitamiinien, mineraalien ja nesteiden imeytyminen kehoon
• Suojajärjestelmä
  • Estää vahingollisten eineiden, bakteerien ja parasiittien pääsyn kehoon
• Puolustusjärjestelmä
  • Ensimmäinen puolustuslinja
  • Lymfaattinen kudos: lymfosyytit, makrofagit
  • Sekretoninen IgA-vasta-aine
  • Paksunsuolen bakteerikanta = puskuri

Ruoansulatusprosessi

• Suu
  • ruoka pilkotaan mekaanisesti
  • syljen amylaasi- ja ptyaliini sekä kielen lipaasientsyymit aloittavat tärkkelyksen ja rasvan pilkkomisen
  • sylki suojelee nielun ja ruokatorven limakalvoa ensisijaisesti IgA-vasta- aineiden avulla
• Ruokatorvi
  • kuljettaa ruoan mahalaukkuun peristaattisen, aaltomaisen liikkeen avulla
• Mahalaukku
  • ruoka muuttuu tasaiseksi velliksi mahan seinämän sekoituksen ja mahanesteen vaikutuksesta
  • Suolahappo erittyy mahanesteeseen parietaalisoluista
    • aktivoi pepsinogeenin muuttumista pepsiiniksi
    • tekee mineraalit (esim. kalsium ja rauta) paremmin imeytyviksi
    • estää bakteerien ylikasvua (poikkeus: Helicobakter pyloni)
    • pepsiini-entsyymi pilkkoo proteiineja (toimii vain happamassa ympäristössä)
    • mahalaukun sisäpintaa suojaa limakerros
    • mahan lipaasi-entsyymi pilkkoo rasvaa

Ohusuoli ja ruoansulatusrauhaset

• Ohutsuolessa ravintoaineet pilkkoutuvat niin pieniksi rakenneosiksi, että ne voivat imeytyä verenkiertoon.
• Ruokasulan kulkiessa eteenpäin siihen sekoittuu haiman, maksan ja suolirauhasten erittämiä ruoansulatusnesteitä.

Haimaneste

• Ruokasula muuttuu emäksiseksi, sisältää bikarbonaattia
• Erittymistä kontrolloi Vagus-hermo sekä pohjukaissuolesta erittyvät hormonit sekretiini ja kolekystokiniini, hormonituotantoa stimuloi rasva, proteiini ja hapan ruokasula
• Sisältää runsaasti entsyymejä:
  • Trypsinogeeni, kymotrypsinogeeni ja proakrboksipeptidaasi aktivoidaan trypsiiniksi, kymotrypsiiniksi ja karboksipeptidaasiksi, jotka pilkkovat proteiineja pienemmiksi osiksi ja aminohapoiksi.
  • Amylaasi pilkkoo tärkkelystä maltoosiksi (disakkaridiksi eli kahden glukoosin yksiköksi)
  • Lipaasi pilkkoo rasvoja

Ohutsuolen limakalvo

• Peptidaasientsyymit pilkkovat proteiinit imeytyvään muotoon
• laktaasi-, maltaasi- ja sakkaraasientsyymit hapettavat disakkarideja yhden sokerin yksiköiksi eli monosakkarideiksi
• tuottaa myös immunoglobuliineja

Rasvojen pilkkominen ja imeytyminen

• Monimutkainen tapahtuma
• Rasva muutetaan vesiliukoiseksi imeytymistä varten
• Pilkkoutuminen alkaa suussa ja mahalaukussa
• Haiman lipaasi jatkaa diglyseridien ja triglyseridien pilkkomista glyseroliksi ja rasvahapoiksi
• Maksan tuottama sappineste auttaa muodostamaan vesiliukoisia micellejä

Paksusuoli

• Tärkein tehtävä on ruoan jätteessä olevan veden talteen ottaminen
• Kiinteämmäksi muuttunut jäte poistuu peräsuolen kautta
• Peräsuolen loppupäästä voi imeytyä erilaisia aineita suoraan verenkiertoon
• Sisältää runsaasti bakteereita, jotka saavat ravintoa sulamattomasta jätteestä ja ruoansulatusnesteistä
  • bakteerit fermentoivat liukoista kuitua, tärkkelystä ja sulamatonta hiilihydraattia
  • anaerobinen käyminen tuottaa lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka ovat paksunsuolen pintasolujen pääasiallisin energianlähde
  • bakteerit valmistavat vitamiineja (K ja B), luonnollisia antibiootteja, osallistuvat immuunipuolustukseen ja myrkyllisten aineiden poistamiseen sekä detoksifikaatioon.