A Beetakaroteeni B C D E K
Vitamiinit ovat ihmiselimistölle välttämättömiä ravintotekijöitä, joita ilman emme voi tulla toimeen ja joiden liian vähäinen saanti johtaa elintoimintojen häiriintymiseen ja sairauksiin. Ihmisen on saatava vitamiineja ravinnosta päivittäin. Kullakin vitamiinilla on omat tehtävänsä, mutta useimmat vitamiinit toimivat sekä keskenään että yhdessä muiden ravintotekijöiden kanssa hyvin säädellyssä vuorovaikutuksessa.
Uusin tutkimus korostaa lisäksi vitamiinien toimintaa antioksidantti- ja immuunijärjestelmässä, kudosten ja solujen uudistumisessa, soluvaurioiden korjaustapahtumassa, rasva-aineenvaihdunnassa, syövän estossa ja hoidossa sekä elimistön kriisi- ja hälytystilanteissa.
Nykyään vitamiinitarpeen katsotaan olevan suurempi kuin ennen. Syinä lisääntyneeseen tarpeeseen ovat ilmaston saasteisuus, stressi, nautintoaineiden käyttö ja köyhtynyt ravinto sekä e-pillereiden ja hormonihoidon käyttö. Nämä kaikki kuluttavat kehon vitamiinivarastoja. Monia rappeutumissairauksia on alettu entistä enemmän hoitaa vitamiinilääkityksella. Sairaustilojen hoidossa tarvitaan yleensä tavallista suurempia määriä vitamiineja.
Vitamiineista A- vitamiinilla on tärkeä merkitys nopeasti uusiutuville kudoksille kuten iholle ja limakalvoille. Sillä on keskeinen osuus elimistön puolustusmekanismin ylläpidossa. Viime vuosina on julkaistu tutkimuksia, jotka antavat viitteitä A- vitamiinin syöpää estävästä vaikutuksesta.
A- vitamiinin yliannostuksestahan voi olla haittaa, mutta tavanomaisista apteekista ja luontaistuotekaupoista myytävistä valmisteista ei saa yliannostusta, jos noudattaa ohjeita. Alle 3000 mikrogrammaa A- vitamiinia (10000 IU) on vielä täysin turvallinen. Selkeitä haittoja on todettu vasta yli 25000 - 150000 IU annoksilla A- vitamiinia.
A-vitamiinin esiaste on beetakaroteeni, jota on paljon värikkäissä kasviksissa ja hedelmissä, mm. porkkanoissa, aprikoosissa ja pinaatissa. Beetakaroteenin on useissa tutkimuksissa todettu estävän syöpää sekä sydän- ja aivoinfarkteja. Lisäksi se parantaa elimistön puolustuskykyä.Yli sata tutkimusta osoittaa, että ihmisillä jotka saavat paljon beetakaroteenia on noin puolta pienempi riski saada syöpä kuin niillä jotka saavat sitä vähän.
Kolmen australialaistutkimuksen mukaan beetakaroteeni estää kohdunkaulasyövän kehittymistä. Varsin tuoreen australialaistutkimuksen mukaan niillä rintasyöpää sairastavilla naisilla jotka käyttivät eniten beetakaroteenia oli 12 kertaa suuremmat selviytymismahdollisuudet kuin niillä jotka käyttivät sitä vähiten. Harvardissa tehdyn tutkimuksen mukaan miespuoliset lääkärit, jotka ottivat 50 mg beetakaroteenia joka toinen päivä kuuden vuoden ajan saivat vain puolet niin paljon kuolemaan johtaneita sydäninfarkteja, aivoinfarkteja ja muita sydäntapahtumia kuin kontrolliryhmä joka otti plaseboa.
Suomessahan tehtiin SETTI-tutkimus, jossa suurtupakoijat saivat 25 mg synteettistä beetakaroteenia, jolloin keuhkosyöpäriski kohosi verrattuna kontrolliryhmään. Tämähän oli melkoinen shokki ja useimmat tutkijat arvelevat että joistakin tieteellisistä seikoista johtuen tämä tulos ei olisi oikea. On esitetty arveluja, että beetakaroteeni ei yksin olisi riittävä tai se voisi olla jopa haitallinen ja että tarvitaan muitakin aineita, jotta kokonaisuus olisi tehokas, tai että synteettisen betakaroteenin vaikutus olisi erilainen kuin luontaisen. Esimerkiksi tutkija Julie Buring Harvardista sanoo, että ajatus, että beetakaroteenin määrä joka vastaa seitsemää tai kahdeksaa porkkanaa päivässä aiheuttaisi syöpää, ei yksinkertaisesti ole biologisesti mahdollista.
Tälle suomalaiselle tutkimukselle vastakkaisia tuloksia on saatu maailmalla, esim. Amerikan syöpäinstituutin Kiinassa tekemän tutkimuksen mukaan 15 mg beetakaroteenia päivässä yhdessä E- vitamiinin ja seleenin kanssa vähensi keuhkosyövän esiintyvyyttä tupakoitsijoilla. Tutkijat kuitenkin varoittavat, että suurtupakoijat, jotka ovat tupakoineet vuosia, eivät voi odottaa, että muutaman vuoden mittainen beetakaroteenipillerin käyttö vähentäisi keuhkosyöpäriskiä. Nämä suurtupakoitsijathan saavat yleensä vähän antioksidantteja ja siten hapetusstressi voi kiihdyttää sekä E- vitamiinin että beetakaroteenin hapettumista, jolloin niiden teho vähenee. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan suurtupakoitsijoiden pitäisi käyttää suuria määriä beetakaroteenia ainakin 12 vuoden ajan jotta sillä olisi vaikutusta keuhkosyövän kehittymiseen.
Beetakaroteenin katsotaan yleensä olevan turvallinen myös ravintolisänä ja se voi hidastaa vanhenemismuutoksia ja vähentää sairastuvuutta nimenomaan silloin kun sitä käytetään yhdessä E- ja C- vitamiinin kanssa.Harvardissa on tehty tutkimus, jossa 87 000 sairaanhoitajaa sai näitä kaikkia kolmea antioksidanttia, jolloin ryhmässä joka sai suurimmat määrät putosi sydänsairauksien ja aivohalvauksen riski puoleen. Kansanterveyslaitoksen tutkijan Satu Männistön väitöskirjatutkimuksen mukaan (v. 1999) runsas E- vitamiinin ja betakaroteenin saanti sekä oliivi- ja rypsiöljyn käyttö vähentävät rintasyöpäriskiä. Tutkimuksen mukaan vielä vatsanseudun lihavuus moninkertaistaa riskin sairastua rintasyöpään.
E- vitamiinia voidaan ehkä pitää kaikkein tärkeimpänä antioksidanttivitamiineista, ja jos pitäisi valita vain yksi vitamiinilisä niin se olisi E- vitamiini. Kuitenkin E- vitamiinikin toimii parhaiten muiden vitamiinien ja hivenaineiden kanssa ja jos käytetään keskisuuria tai suuria E- vitamiiniannoksia, on aina syytä ottaa myös C- ja A- vitamiinilisiä, betakaroteenia sekä seleeniä samanaikaisesti, koska vasta näiden kaikkien yhteisvaikutus merkitsee tehokasta antioksidanttisuojaa. E- vitamiinin voidaan katsoa ehkäisevän vanhenemista. Se estää vapaiden radikaalien ketjureaktioita ja estää vahingollisen LDL- kolesterolin sekä muidenkin rasvojen hapettumista, (LDL- kolesterolihan on vaarallinen nimenomaan silloin kun se pääsee hapettumaan). E- vitamiini ehkäisee sydän- ja aivoinfarkteja sekä verisuonten ahtautumista, parantaa kehon puolustusmekanismeja, ehkäisee syöpää ja syöpäsolujen kasvua, suojelee aivoja rappeutumissairauksilta, lievittää nivelreumapotilaiden oireita, helpottaa "katkokävelyoireita" eli vähentynyttä verivirtausta alaraajojen verisuonissa ja voi ehkäistä harmaakaihin kehittymistä. E- vitamiini voi myös tuoda helpotusta vaihdevuosivaivoihin, erityisesti hikoiluun, mutta tällöin tarvitaan ainakin aluksi yleensä tavallista suurempia E- vitamiinimääriä.
Kuopion Yliopisto, Jukka T Salonen:
Kuopion yliopistossa professori Jukka T Salosen johdolla tehty tuore tutkimus osoittaa, että E- ja C- vitamiinien yhdistelmä ehkäisee tehokkaasti miehillä valtimoiden ahtautumis- ja kovettumistaudin eli ateroskleroosin etenemistä. Nämä vitamiinilisät vähensivät miesten kaulavaltimoiden ahtautumista keskimäärin 45%. Tupakoivilla miehillä ateroskleroosin eteneminen hidastui jopa 64%. Kyseessä oli ensimmäinen laajamittainen ehkäisykoe, jossa tutkittiin E- ja C- vitamiinien yhteisvaikutusta.
" Ideana oli se, että C- vitamiini pitää E- vitamiinin toimintakuntoisena eli estää sitä härskiintymästä. Kun E- vitamiini härskiintyy, siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Tämä oli varmaankin syynä hyvään tulokseen" sanoo Jukka Salonen.
Tutkimukseen osallistui 520 45-69 vuotiasta miestä ja naista Kuopiosta sekä sen lähikunnista. Otos oli valittu niin, että tutkittavilla oli ainakin lievästi kohonnut veren kolesteroli ja puolet heistä tupakoi.
Osanottajat käyttivät vitamiinilisää kolmen vuoden ajan. Annos oli päivittäin joko 200 mg E- vitamiinia ja 500 mg C- vitamiinia, molempia tai ei kumpaakaan.
Ultraäänimittaukset osoittivat, että naisilla kaulavaltimoiden ahtautuminen eteni miehiä huomattavasti hitaammin. Salosen mukaan selitys tähän liittyy miesten heikompaan antioksidanttisuojajärjestelmään. Kun siihen yhdistyy huono antioksidanttien saanti ravinnosta, syntyy kohtalokas yhdistelmä.
Tutkimusta jatketaan toiset kolme vuotta, jotta ehkäisyvaikutuksesta voidaan naisten kohdalla tehdä varmat johtopäätökset.
Tutkimuksessa käytetyt vitamiinimäärät ovat moninkertaiset ravinnosta saataviin annoksiin verrattuina. Professori Salonen katsoo, että C- ja E- vitamiinien saantia voitaisiin suositella lisättäväksi. Nykyiset saantisuositukset ovat C- vitamiinin osalta noin 60 mg päivässä ja E- vitamiinin 10 mg päivässä.
Salosen mielestä nämä tasot ovat liian matalia ja suositus voisi olla vähintään 200 mg C- vitamiinia päivässä ainakin tupakoitsijoilla.
Kuopion yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on myös havaittu, että plasman niukka E- vitamiinipitoisuus on selvässä yhteydessä sokeritaudin puhkeamiseen. Tutkimukseen osallistui lähes 1000 itäsuomalaista miestä.
Diabeteksen suorat hoitokulut ovat kaksinkertaistuneet 10 vuodessa. Lääkärit ennustavat etenkin aikuisiän diabeteksen lisääntyvän räjähdysmäisesti myös Suomessa 2000 luvun alkupuolella. E- vitamiinilisällä voitaisiin ehkä tätäkin tautia ehkäistä ja tietysti myös välttämällä ylipainoa. Myös kromilla ja magnesiumilla on vaikutusta diabeteksessa.
Cambridgen yliopistossa Englannissa on tehty tutkimus, jonka mukaan runsas E- vitamiinin käyttö vähensi sydäninfarktien vaaraa peräti 77 %. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan E- vitamiinin käyttö voi hidastaa Alzheimerin taudin kehittymistä.
Jaana Leppälän väitöskirjan (v. 2000) mukaan E- vitamiini lisää aivoverenvuodon vaaraa ja kuolleisuutta siihen silloin kun verenpaine on korkea, vaikka se toisaalta suojasi aivoinfarktilta. Aineistona Leppälällä oli SETTI- tutkimuksen 26000 keski-ikäistä tupakoivaa miestä, jotka saivat E- vitamiinia 50 mg / pvä. Kritiikkinä voisi sanoa, että miehet saivat pelkkää synteettistä E- vitamiinia ilman muita antioksidantteja, erityisesti C- vitamiinia ja keski-ikäisellä tupakoivalla miehellä on jo valmiiksi muita suurempi vaara saada aivohalvaus. Lukuisissa myöhemmissä tutkimuksissa on käytetty satoja milligrammoja E- vitamiinia päivässä ja saatu myönteisiä terveysvaikutuksia.
Lähes kokonaan vaille huomiota on jäänyt tämän SETTI- tutkimuksen positiiviset tulokset, joista tärkein havainto oli miten E- vitamiiniryhmässä esiintyi eturauhassyöpää peräti 34 % vähemmän kuin vertailuryhmässä, ero oli tilastollisesti merkittävä. Lääkäri Kaarlo Jaakkolan mielestä SETTI-tutkimusaineiston perusteella ei ole tieteellisesti riittävän vahvasti perusteltua aihetta varoittaa suurta yleisöä käyttämästä E- vitamiinilisiä, koska todennäköisesti niistä on paljon hyötyä, mutta vain äärimmäisen harvoin haittaa.
Amerikkalaisen kansallisen instituutin ikääntymistutkimuksen mukaan sekä C- (vähint 500 mg) että E- (vähint 100 mg) vitamiinin käyttö vähensi kuolleisuutta syystä riippumatta puoleen. Tutkimukseen osallistui 10 000 67 - 105 vuotiasta ihmistä (julkaistu American Journal of Clinical Nutrition-lehdessä).
John’s Hopkins-yliopistossa v. 1994 tehty tutkimus osoitti, että säännöllinen vitamiinilisä, erityisesti A-, C-, ja E- vitamiinit, vähensi 70%:lla riskiä sairastua tavallisimpaan ihosyöpään, basalioomaan.
Näiden hyvien vaikutusten aikaansaamiseksi suositellaan USA:ssa aikuisille 30 - 100 mg eli 45-150 IU (kansainvälistä yksikköä) E- vitamiinia.
E- vitamiinihan on hyvin turvallinen, suuretkin annokset on osoitettu riskittömiksi ja sitä siis suositellaan käytettäväksi muiden antioksidanttien kanssa. E-vitamiinia on kuitenkin varottava, jos käyttää verenohennuslääkeitä.
C- vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, joka tehostaa A- ja E- vitamiinien hapetusta estävää vaikutusta. Se on tärkeä sidekudoksen, ihon ja luuston hyvinvoinnille. Se vahvistaa verisuonten seinämiä. Sillä on merkitystä vastustuskyvyn ylläpitämisessä ja tulehdusten aikana ja ison annoksen on havaittu lyhentävän flunssan kestoa. Se edistää raudan imeytymistä.
C- vitamiinilla voi olla syöpää estävä ja hoitava vaikutus ja se voi tuhota syöpäsoluja yhdessä E- vitamiinin ja kuparin kanssa.
C- vitamiini on paras tupakan aiheuttamia haittoja poistava antioksidantti. Tupakka kuluttaa runsaasti C- vitamiinia (25 mg C- vit / 1 tupakka).
Kuopion yliopiston kansanterveyden tutkimuslaitoksella tehdyssä laajassa väestötutkimuksessa havaittiin että elimistön C- vitamiinin puutos lisää riskiä saada sydäninfarkti. Tutkimuksessa mitattiin yli 1600 keski-ikäisen miehen veriplasman C- vitamiinipitoisuus. Eräiden koehenkilöiden C- vitamiinin puutos nosti heidän sydänkohtausriskinsä 3,5 kertaiseksi verrattuna miehiin, joilla oli C- vitamiinia veressä riittävästi. Parhaina keinoina C- vitamiinin puutoksen ehkäisyssä tutkija (professori Jukka T Salonen) pitää tuoreiden marjojen ja hedelmien syöntiä tasaisesti läpi vuoden.
Amerikkalaisten tutkimusten mukaan neljäsosa amerikkalaisista ei saanut edes minimitarvetta eli 60 mg C- vitamiinia päivässä, mikä on välttämätöntä, jotta solut pystyisivät hoitamaan tärkeät tehtävänsä (suomalaiset?). Lisäksi vain 9% amerikkalaisista söi viisi annosta hedelmiä ja vihanneksia päivässä, mistä saisi 200 - 300 mg C- vitamiinia ja mikä on amerikkalaisen syöpäinstituutin suositus.
C- vitamiinilisä siis näyttää olevan tarpeen useimmille ihmisille. Amerikkalaiset suosittelevat 250 - 1000 mg:n C- vitamiinilisää päivittäin.
Emanuel Cheraskin, emeritusprofessori Alabaman Yliopistosta sanoo että tosiasiat osoittavat että ottamalla muutaman gramman C- vitamiinia päivässä lisää vuosia elämään ja elämää vuosiin.
B- ryhmän vitamiinit liittyvät ihmisen kaikkeen aineenvaihduntaan. B- vitamiinit ovat välttämättömiä erityisesti hermoston normaalille toiminnalle ja ne ovatkin hyviä stressivitamiineja, niiden tarve lisääntyy stressissä. B- vitamiinit toimivat parhaiten keskenään ja myös yhdessä muiden vitamiinien kanssa ja jos ihmisellä on yhden B- vitamiinin puute, on hänellä todennäköisesti puutetta myös muista B- vitamiineista.
B12- vitamiini on ehkä tärkein niistä vitamiineista, jotka vaikuttavat vanhenemiseen. B12- vitamiini osallistuu punasolujen kehittymiseen ja kasvuun ja on keskeinen vitamiini hermokudokselle. Tutkimuksen mukaan n. 20% yli 65-vuotiaista kärsii B12- vitamiinin puutteesta. B12- vitamiinin puute kehittyy yleensä hyvin hitaasti usean vuoden aikana ja vaikuttaa usein erityisesti aivoihin ja hermostoon ja oireet voivat muistuttaa dementiaa. Kasvissyöjillä on suurempi B12- vitamiinin puutoksen riski.
Homokysteiini on aminohappo, joka voi aiheuttaa valtimonkovetustautia erityisesti silloin jos saamme liian vähän B12- ja B6- vitamiineja sekä foolihappoa. On olemassa yli 130 epidemiologista tutkimusta, jotka osoittavat, että plasman kohonnut homokysteiini on sydän- ja verisuonisairauksien itsenäinen riskitekijä. Kansanterveyslaitos osoitti hiljattain että suomalaisilla 30 - 69 vuotiailla miehillä on Euroopan korkeimmat homokysteiinipitoisuudet. Homokysteiini voi kohota sekä perinnöllisistä että elintavoista johtuvista syistä. Kohonnut homokysteiini saadaan alenemaan helposti ja edullisesti foolihapon, B6- ja B12- vitamiinien avulla. Foolihapon saantisuosituksia on korotettu reilusti, Suomessa foolihapon saantisuosituksia nostettiin 180:stä 300 mikrogrammaan /vrk. USA:ssa ja Kanadassa suositellaan 400 mikrogrammaa / vrk.
USA:ssa tuli vuoden 1999 alusta pakolliseksi foolihapon lisääminen elintarvikkeisiin. Suomessa ei elintarvikkeita rikasteta foolihapolla, joten sitä tarvitaan lisäravinteena. Suositeltavinta on ottaa kaikkien kolmen vitamiinin yhdistelmää.
Foolihappo on tärkeä myös ruoansulatuskanavan toiminnalle. Se on tärkeä myös ennen mahdollista raskautta ja raskauden aikana. Riittävä foolihappolisä voi suojata sydäninfarktilta, syövältä ja psyykkisiltä häiriöiltä.
B6- vitamiinia tarvitaan erityisesti kasvun ja raskauden aikana. Sitä tarvitaan myös terveiden punasolujen muodostuksessa. Runsaasti valkuaista sisältävä ravinto, imetys, hormonikorvaushoito ja E- pillereiden käyttö lisäävät sen tarvetta. Puolet raskaana olevista kärsii arvioiden mukaan B6- vitamiinin eli pyridoksiinin puutteesta. B6- vitamiini voi estää PMS-oireita. Erään tutkimuksen mukaan 80%:lla masennuksesta kärsivistä on B6- vitamiinin puutosta. Suuret määrät B6- vitamiinia voivat aiheuttaa neurologisia oireita. B6- vitamiinia suositellaan yleensä n. 50 mg päiväannoksina ja yli 200 mg päiväannoksia tulee välttää. Muut B- ryhmän vitamiinit ovat vaarattomia suurinakin annoksina.
B5- vitamiini eli pantoteenihappo on myös tärkeä stressivitamiini, joka voi estää vanhenemista ja mahdollisesti myös hiusten harmaantumista. Kudokset, limakalvot ja hiukset tarvitsevat B5- vitamiinia.
D- vitamiini toimii elimistössä hormonien tavoin ja on erittäin tärkeä, koska kalsium ei imeydy luuston rakennusaineeksi ilman D- vitamiinia. Suomalaistenhan on erityisesti talvisaikaan vaikea saada D- vitamiinia riittävästi, koska auringon valoa ei täällä pohjoisessa juuri näy. Turussa tehdyn tutkimuksen (v. 1999) perusteella suositellaan, että kaikki suomalaiset käyttäisivät D-vitamiinilisää ainakin 5 mikrogrammaa (= 200 ky) päivässä mieluiten ympäri vuoden. Erityisesti murrosikäisillä tytöillä havaittiin D-vitamiinin puutosta. Maitotuotteisiin on vastikään alettu lisätä D-vitamiinia.
Myös K- vitamiini auttaa kalkkia sitoutumaan luustoon. Se on tärkeä veren hyytymiselle.