 |
| |
|
|
| |
Potilaan puheenvuoro
|
|
| |
|
 |
Kokemuksia toiminnallisen lääketieteen palveluista |
|
| |
|
Yleistilanne |
|
Iän lisääntyessä olen tullut yhä tietoisemmaksi solujen ja kehon toimintojen luonnollisesta vanhenemisesta. Ajatus johti alan kirjallisuuden lukemiseen,
asiantuntijoiden kirjoitusten seuraamiseen lehtien mielipidesivuilla , alan aikakausilehtien lukemiseen ja messuilla käymiseen. |
|
| |
|
| |
|
Ravintotekijän tiedostaminen |
|
Paneutuminen johti minulle sopivan ravinnon selvittämiseen ja ravintolisien
merkityksen pohtimiseen. Selvitin palveluja, jotka antaisivat luotettavia tietoja ravintotekijöistä. Arkiruoka tuli yhä tärkeämmäksi toimintakyvyn säilyttämisessä. Keski-Euroopasta kuului ääniä, että sairauksien lisääntyminen johtuu arkiruoasta. Suomalainen ravintoterapeutti kirjoitti, että 70 % prosenttia sairauksista on ravintoperäisiä ? Paneutumisen arvoinen asia siis. |
|
| |
|
| |
|
Eräs mieskeskustelu |
|
Muutamia vuosia sitten osallistuin pikkujoulujen aikaan miellyttävään miesten
väliseen keskusteluun. Siinä eräs osallistujista kertoi huolestuneena, että hänen
kolesteroliarvonsa ovat korkealla ja lääkkeet eivät auta. Toiset tietysti kysyivät
liikkuiko hän ja söikö hän terveellisesti vai oliko stressiä. Vastaus oli, että hän oli
normaalipainoinen ja ei syönyt rasvaa eikä ollut stressiä. Mieleeni jäi kysymysmerkki. Jotain kuitenkin oli. Samalla ilmeni, että kertoja oli havainnut saavansa
tavallista herkemmin nuhaa ja yskää. Vastustuskyky oli huonontunut. Siihen ei
osattu vastata muuta, kuin olisi kai pidettävä huolta peruskunnosta, mitä
se sitten onkaan. |
|
| |
|
| |
|
Henkilökohtainen ravinnon tarpeeni ? |
|
Kaikki tekijät osoittivat, että minun tulisi syödä minulle soveltuvaa ravintoa.
Tiesin, että kuuluin niihin, joilla elimistö ottaa energiaa ravinnosta tehokkaasti.
Tuntui siltä, että kun vain katsoin ruokaa niin energiaa siirtyi. Ilmeisesti oli muitakin tekijöitä. Suomalaiset ravintosuositukset kertoivat: ” Yksilöiden ravinnon tarpeen vaihtelut ovat suuret”. Kysyin perusterveydenhuollolta saisinko
mittauksen aineenvaihdunnastani. Sen perusteella voitaisiin laatia ruokalista.
Paha pettymys. Sellaista mittausta ei osattu tehdä. Eikä todennäköisesti EU:ssakaan. Luin myöhemmin, että geenitutkimusten edetessä niiden perusteella voidaan laatia jokaiselle henkilökohtainen ruokalista. Mutta valmius on vasta n. 20 vuoden päästä. Liian myöhään. |
|
| |
|
| |
|
Minun vastuuni |
|
Tässä vaiheessa totesin, että minun vastuullani on toteuttaa terveelliset elämäntavat. Tärkeänä ennaltaehkäisevänä osana siitä oli ravintotapani. Aloin valita ravintoni energian saannin, elimistön uudistamisen ja vastustuskyvyn ylläpidon kannalta enkä pelkästään maun perusteella. Ehkä maku ei olisi mikään tekijä.
Minulle tuntui sopivan esim. makeasta luopuminen kokonaan paremmin kuin noudattaa kohtuutta. Nyt ajattelen, että valinta olisi yksilön yhteiskuntavastuun toteuttamista laajemminkin. |
|
| |
|
| |
|
Yleistykset |
|
Vaikeilta ovat tuntuneet esim. terveellisen ravinnon määrittelyssä yleistykset. Tällaisia ovat olleet esim. ”älkää syökö rasvoja ” tai ”älkää syökö eläinrasvoja” (kala ?). Myös luettelo ”syökää kasviksia ja hedelmiä” (missä marjat ?). Perusravintoaineet; hiilihydraatit, valkuaisaineet ja rasvat muodostivat ensimmäisen valinnan. Niissä vaikuttaa keskinäinen määrä ja laatu. Valinta on henkilökohtainen. Sen jälkeen tulevat vitamiinit, hivenaineet, aminohapot ja kuidut. Sitten vaikka emäs/hapan tekijä ja veden laatu. Myöskin sähkö tulee
mukaan. |
| |
| |
|
Onnistui |
|
Monen yrityksen jälkeen löysin funktionaalisen lääketieteen toteuttajia, jotka
halusivat selvittää ravitsemukseni. Sitä ennen minulta ei ollut vastaanotolla kysytty: ”mitä syöt”. Samalla löytyi laboratorio, mikä tutki tarvittavien aineiden
pitoisuudet. Mitä oli tarpeeksi, oliko jotain liikaa ja mitä oli liian vähän. Hyvin mielenkiintoinen on niiden lääkäreiden vastaanotto, joilla oli biokemistin koulutus. Sitä kautta löytyi uusia sisältöjä. Tutkimusten mukaiset ravinnon ja ravintolisien käyttö antoi tulokset kolmessa kuukaudessa. Olo oli sen jälkeen ihan erilainen. Niin kuin kansanterveyslaitoksen pääjohtaja kirjoitti; vanhallakin iällä voi vaikuttaa toimintakykyynsä ravintovalinnalla.
Nyt tiedän aika paljon mitä ravintoa (ravintolisiä) esim. aivoni, kilpirauhaseni, sitruunahappo-kiertoni ja soluni tarvitsevat. Ja lisää tietoa tulee koko ajan. Sen olen todennut, että ainakaan minun kohdallani ei riitä pelkästään monipuolinen
ruoka. Tärkeänä tekijänä on miten ravintoaineet on säilytetty ja valmistettu. Esim. lohesta poistuvat omega-rasvahapot paistettaessa. Marjat säilyvät parhaiten pakastettuina, jos ne pakastetaan heti kun ne kypsinä on poimittu. |
|
| |
|
| |
|
Kokemusten siirtäminen ja merkitys |
|
Olen kokeillut kokemusteni siirtämistä läheisille ja tuttaville. Vastaanottaminen ei
ole ollut helppoa. Tuloksia on kylläkin tullut jos suostuminen on tapahtunut. Tietysti funktionaalisen lääketieteen edustajan opastuksella.
Kansalaisyhteiskunnalla on mielestäni tässä hyvät keinot saavuttaa tuloksia ja
helpottaa kunnallisen palvelun toimintaa ja sen kustannuksia. Tarvitsemme tietysti
kunnallista palvelua. Tämä menettely on vain osatoiminta, vaikkakin ehkä ihan
elintärkeä kuntalaisen kannalta. Samalla voidaan helpottaa puitelain mukaisen hoitotakuun toteuttamista. Sitä ei kokemuksen mukaan voida nykyolosuhteissa tehdä. |
|
| |
|
| Aarno Vehkajärvi |
|
| |
|
| |
|
| |
|