Mikä C-vitamiini on, mistä ravinnosta sitä saa ja miten se vaikuttaa kehossamme?
C-vitamiini eli askorbiinihappo on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan monissa biokemiallisissa reaktioissa. Koska ihminen, toisin kuin useimmat eläimet, ei pysty muodostamaan C-vitamiinia kehossaan, sitä on saatava jatkuvasti. C-vitamiinin pääasialliset lähteet ravinnossa ovat tuoreet hedelmät, marjat ja vihannekset. Näiden C-vitamiinipitoisuus kuitenkin vähenee kypsennyksen ja säilytyksen aikana. C-vitamiini on vesiliukoinen eikä sitä varastoidu kovinkaan paljon elimistöön vaan se poistuu varsin nopeasti. Tämän vuoksi sitä tulee saada päivittäin terveellisestä ravinnosta ja useimpien meistä on hyvä saada sitä myös ravintolisistä, koska monikaan ei saa optimaalista annosta ravinnosta.
C-vitamiini on hyvin tärkeä immuunipuolustukselle eli meidän vastustuskyvylle. Veren valkosoluissa, jotka on tärkeitä immuunipuolustukselle, on runsaasti C-vitamiinia. C-vitamiinin vaikutusta immuunijärjestelmään on tutkittu paljon ja siitä on julkaistu satoja tutkimuksia. C-vitamiini parantaa valkosolujen toimintaa ja on hyvin tärkeä vasta-aineiden tuotannolle viruksia ja bakteereja vastaan. C-vitamiinia on erityisen paljon monosyyteissä, jotka ovat valkosoluja ja ns. syöjäsoluja ja tulevat ensimmäisenä paikalle silloin kun kehossa on infektio. C-vitamiini edistää NK-solujen eli luonnollisten tappajasolujen lisääntymistä. Ne ovat tärkeitä, koska ne tuhoavat viruksen infektoimia soluja. C-vitamiini tehostaa hengitysteiden pintasolujen toimintaa. Nämä solut estävät mikrobien pääsyä elimistöön. C-vitamiini vähentää liiallista tulehdusmerkkiaineiden tuotantoa. Tämä on hyödyksi esim. vaikeasti sairaille koronapotilaille, koska heille voi kehittyä ns. sytokiinimyrsky, silloin tulehdusmerkkiaineet nousevat korkeiksi. Tällöin tulehdus on vaaraksi keholle. C-vitamiinista voi siten olla suurta hyötyä vaikeasti sairaille potilaille.
C-vitamiini voi estää bakteerien, sienten ja virusten vaikutusta kehossa ja jopa tuhota niitä. Se vähentää virusten monistumista soluissa. Teho bakteereja ja sieniä vastaan on hyödyksi, sillä virusinfektioon voi liittyä komplikaationa bakteeri- tai sieni-infektio tai molemmat.
C-vitamiini on myös tehokas antioksidantti, joka suojaa solujamme esim. infektion aikana hapetusstressin aiheuttamilta vaurioilta eli ehkäisee solujen hapettumista, vois sanoa, että se estää solujen härskiintymistä.
C-vitamiini on tärkeä myös mm. hermostolle, luille, hampaille, iholle ja muille kudoksille. Silmissä, lisämunuaisissa ja aivoissa tarvitaan paljon C-vitamiinia, niissä on korkea C-vitamiinipitoisuus. C-vitamiinia tarvitaan lisämunuaiskuoren hormonien eli stressihormonien muodostuksessa, joten riittävä määrä C-vitamiinia on välttämätöntä stressin aikana. Myös bakteeri- ja virusinfektio on stressitilanne, jolloin stressihormoni kortisolia tarvitaan paljon. C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä.
Riittävä C-vitamiinin saanti voi suojata meitä sairauksilta. C-vitamiinin huomattava puutos aiheuttaa keripukin, joka on vakava sairaus. Pohjoismaissa, erit. niiden pohjoisimmissa osissa, keripukki oli ilmeisesti yleinen sairaus 1500-luvulta 1800-luvulle erityisesti kevättalvella, jolloin ruoan C-vitamiinipitoisuudet ovat alhaisia. 1600-luvulta 1800-luvulle merimiehiä kuoli keripukkiin pitkillä merimatkoilla, koska C-vitamiinin saanti oli hankalaa. Heitä kuoli enemmän keripukkiin kuin taisteluissa. Vaikka jo 1500- ja 1600-luvuilla havaittiin, että sairautta voidaan hoitaa sitruunamehulla, kului noin 200 vuotta brittilaivaston johdon ylimielisyyden vuoksi, ennen kuin sitruunamehua alettiin antaa merimiehille heidän henkensä pelastamiseksi. Kun laivojen vakiomuonaan lisättiin sitruunamehua, kuolleisuus keripukkiin vähentyi selvästi. Vasta 1900-luvun alkupuolella C-vitamiinin puutos todettiin keripukin pääasialliseksi aiheuttajaksi. Keripukin oireita ovat mm. uupumus, pahoinvointi, mielialaongelmat, ientulehdus, verenvuoto limakalvoilta sekä anemia ja erityisesti lapsilla luuston sairaudet. Keripukki on nykyään harvinainen kehittyneissä maissa. Keripukin ehkäisemiseen tarvittava C-vitamiinin määrä ihmisellä on noin 50–60 mg päivässä. Tämän määrän saa esim. noin yhdestä appelsiinista. C-vitamiinia tarvitaan muuhunkin kuin keripukin ehkäisyyn, joten sitä on saatava enemmän kuin keripukin estävä määrä.
Paljonko C-vitamiinia olisi hyvä ottaa päivässä?
Ihmisen kehossa ei siis muodostu C-vitamiinia. Ihminen on joskus kyennyt muodostamaan C-vitamiinia kehossaan, mutta menettänyt tuon kyvyn. Toisin kuin ihminen, useimmat eläimet tuottavat C-vitamiinia. Määrä on suuri, monet villieläimet tuottavat noin 2000–20000 mg/vrk suhteutettuna 75 kg painoiseen ihmiseen, ja määrä on vielä suurempi, kun nämä eläimet sairastuvat. Kotieläimet kuten kissat ja koirat, tuottavat vähemmän. Ihminen, marsu, hedelmälepakko ja jotkut apinat eivät pysty muodostamaan C-vitamiinia kehossaan, joten sitä on saatava ravinnosta päivittäin.
C-vitamiinin päivittäinen saantisuositus Suomessa aikuisille on 75 mg, raskaana oleville 85 mg ja imettäville 100 mg. Tupakoitsijoille suositellaan tämän lisäksi vielä 35 mg lisää C-vitamiinia päivässä. Tällaiset määrät estävät vain keripukin ja antavat myös antioksidanttisuojaa terveille ihmisille. Jotta immuunipuolustus toimisi tehokkaasti, meidän tulisi kuitenkin ottaa C-vitamiinia enemmän erityisesti flunssa-aikana ja nyt koronviruspandemian aikana ja erityisesti heti, kun saa virusinfektion ensi oireita. Kun useimmat eläimet valmistavat suuria määriä C-vitamiinia kehossaan, on erikoista, että ihminen pärjäisi tuolla saantisuositusannoksella erityisesti flunssa-aikoina ja silloin kun sairastuu johonkin infektioon?!
Tutkimusten mukaan C-vitamiini voi lyhentää flunssan kestoa ja lievittää sen oireita. Lapsilla 1000–2000 milligramman päivittäinen C-vitamiiniannos lyhensi flunssan kestoa 18 %. Myös oireet helpottuivat. On tutkittu, että säännöllisesti C-vitamiinia käyttävät urheilijat säästyvät todennäköisemmin flunssilta verrattuna sellaisiin urheilijoihin, jotka eivät sitä käytä.
Opiskelijoilla vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että suuri annos C-vitamiinia on hyödyllistä flunssan hoidossa, kun sitä otetaan heti oireiden ilmenemisen aikaan. Testiryhmän 252 opiskelijaa sai 1000 mg C-vitamiinia tunnin välein ensimmäisen 6 tunnin ajan ja sen jälkeen he saivat 1000 mg C-vitamiinia 3 kertaa päivässä. C-vitamiinia saaneen opiskelijaryhmän raportoidut flunssa- ja vilustumisoireet vähenivät 85 % verrattuna vertailuryhmään.
Kaksinkertainen nobelisti vv. 1954 ja 1962, biokemisti ja humanisti Linus Pauling oli sitä mieltä, että heti kun tuntee flunssan oireita, on hyvä ottaa suun kautta suuria C-vitamiiniannoksia. Pauling itse otti vanhempana noin 18 000 mg C-vitamiinia päivittäin. Näin suuresta annoksesta ei ollut hänelle mitään haittaa. Hän eli 93-vuotiaaksi.
Ainakin nyt koronapandemian aikana aikuisen on hyvä ottaa C-vitamiinia vähintään 500–1000 mg 2–3 kertaa päivässä. Enemmänkin voi ottaa ja ainakin sairastuessa on otettava enemmän. Sairauksien ja infektioiden aikana C-vitamiinia kulutetaan nopeasti, joten on hyvä aloittaa suurempien C-vitamiiniannosten ottaminen heti ensimmäisten infektio-oireiden ilmaantuessa.
Mihin C-vitamiinia on käytetty ja miten sitä on tutkittu?
C-vitamiinin käytöllä on pitkä historia. Suun kautta, lihakseen pistettynä tai suonensisäisesti sitä on käytetty noin 80 vuoden ajan sairauksien ehkäisemiseksi ja myös lääkkeellisesti.
Tutkimuksia on tehty paljon ja C-vitamiinia on käytetty hyvällä menestyksellä mm. moniin virusinfektioihin. Monien lääkärien tekemien tutkimusten perusteella voi todeta, että C-vitamiini on tehonnut akuutteihin virusinfektioihin hyvin silloin kun sitä on annosteltu oikein.
Frederick Klenner oli ensimmäinen lääkäri, joka ymmärsi ja tutki suuriannoksisen C-vitamiinin vaikutuksia. Hän oppi käyttämään sekä suun kautta annettavaa, lihakseen pistettävää että suonensisäistä C-vitamiinia yksilöllisesti kullekin potilaalle sopivina annoksina. Annokset olivat jopa kymmeniä tuhansia milligrammoja/vrk eli kymmeniä grammoja/vrk. Kaikkein tehokkainta C-vitamiini oli suonensisäisesti annettuna. Hän raportoi C-vitamiinin kyvystä parantaa luotettavasti monia erilaisia akuutteja infektiotauteja kuten virusinfektioita. Hän hoiti suurilla C-vitamiiniannoksilla yli 10 000 potilasta yli 30 vuoden ajan. Nämä lääkkeelliset annokset ovat ainakin 5–100 kertaa suurempia kuin normaalisti suun kautta saatavat C-vitamiiniannokset. Hän totesi, että suuriannoksinen C-vitamiinihoito on turvallista.
C-vitamiinihoitoa suun kautta ja erityisesti suonensisäisesti on käytetty menestyksellisesti sepsiksen eli verenmyrkytyksen ja äkillisen hengitysvaikeusoireyhtymän eli ARDS:n hoidossa. Nämä ovat juuri niitä ongelmia, joita on myös vaikeasti sairailla koronavirusinfektiopotilailla. Tämä hoito on vähentänyt kuolleisuutta eikä sillä ole ollut vakavia haittavaikutuksia.
Helsingin yliopiston dosentti ja lääkäri, LT, FT Harri Hemilä on tehnyt ansiokasta C-vitamiinitutkimusta. Hän on mm. todennut C-vitamiinihoidon joko suun kautta tai suonensisäisesti lyhentävän vakavasti sairaiden, mm. sepsispotilaiden, tehohoidon kestoa keskimäärin 14 %. Viidessä tutkimuksessa C-vitamiinilla havaittiin olevan merkittävää tehoa keuhkokuumeeseen. Isommilla C-vitamiiniannoksilla saatiin parempia tuloksia. Hemilä toteaa, että C-vitamiini on turvallista ja edullista.
Tutkimuksissa on todettu, että vakavasti sairaat, erityisesti sepsispotilaat, kärsivät tavallisesti C-vitamiinin puutteesta. Suonensisäisesti annettu C-vitamiini korjaa tilanteen ja voi vähentää kuolleisuutta.
Sillä, että ihminen ei pysty muodostamaan C-vitamiinia kehossaan, on vakavia seurauksia sepsispotilailla. Vakavasti sairailla sepsispotilailla on tyypillisesti hyvin alhaiset, jopa mittaamattoman alhaiset veriseerumin C-vitamiinipitoisuudet. Monille kehittyykin akuutti vaikea C-vitamiinipuutos eli keripukki. C-vitamiinihoito parantaa eloonjäämismahdollisuutta ja stressinsietokykyä.
Kiinan Wuhanissa alettiin vuosi sitten keväällä tutkia suuriannoksisen suonensisäisen C-vitamiinin vaikutusta vaikeasti sairailla sairaalahoidossa olevilla koronaviruspotilailla.
Mukana Wuhanin tutkimuksessa oli sekä C-vitamiini- että kontrolliryhmä. C-vitamiiniryhmän potilaille annettiin suonensisäisesti 12 grammaa C-vitamiinia 12 tunnin välein eli vuorokaudessa yhteensä 24 grammaa. C-vitamiiniryhmäläisiä oli 27 ja kontrolliryhmäläisiä 29.
Neljän viikon tutkimuksen jälkeen ei kuolleisuudessa ryhmien kesken ollut merkittävää tilastollista eroa, mutta jos katsotaan niitä kriittisesti sairaita potilaita, niin lähes joka toinen kontrolliryhmän potilaista menehtyi, kun taas C-vitamiiniryhmästä kuoli vain noin joka viides.
Tutkimus oli tärkeä, mutta vain suuntaa antava, koska tutkimusryhmä oli liian pieni eikä heille päästy antamaan tarpeeksi ajoissa C-vitamiinia, vaan vasta yli 10 vuorokauden kuluttua ensimmäisten oireiden ilmaantumisesta. C-vitamiinia pitäisi antaa heti, kun potilas otetaan sairaalaan.
C-vitamiinin turvallisuus
Suomessa 1000 mg/vrk on virallisesti turvallinen C-vitamiiniannos aikuisille. USA:ssa aikuisille korkein siedetty C-vitamiinin päivä-annos, josta todennäköisesti ei aiheudu haittoja, on 2000 mg/vrk. Suuremmatkin annokset ovat yleensä turvallisia eikä tällaisten annosten ole todettu aiheuttavan vakavia haittoja. Suuremmilla C-vitamiiniannoksilla voi ilmetä lähinnä vatsaoireita, esim. ripulia. Näiden oireiden ilmaantuminen on yksilöllistä ja jos niitä ilmenee, annosta voi laskea. Päiväannos on syytä jakaa useampaan osaan, koska C-vitamiini on vesiliukoinen ja poistuu kehosta varsin nopeasti.
Erittäin suuret C-vitamiiniannokset voivat mahdollisesti olla yhteydessä munuaiskivien muodostukseen. Tutkimustulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia, joten ei ole varmuutta siitä, edistääkö C-vitamiini todella munuaiskivien muodostusta. Suuret ravintolisistä saatavat C-vitamiiniannokset voivat vaikuttaa munuaiskivien muodostukseen miehillä, erityisesti jos heillä on munuaissairauksia, mutta tutkimusten mukaan ei naisilla.
Suuri määrä C-vitamiinia kalsiumaskorbaattina eli kalsiumyhdisteenä voi mahdollisesti edistää munuaiskivien muodostusta. Kalsiumoksalaattikivet ovat yleisiä munuaiskiviä. Joillakin ihmisillä C-vitamiini hajoaa oksalaatiksi. Oksalaattia saa kuitenkin myös monista ruoka-aineista kuten esim. pinaatista, kahvista ja teestä. Munuaiskivien muodostukselle on kyllä monia muitakin syitä kuten perintötekijät, sukupuoli, ylipaino, vähäinen magnesiumin saanti sekä ruokavalio, jossa on paljon eläinproteiinia ja liian vähän nesteitä.
Suonensisäisesti annetusta (iv) C-vitamiinista ei ole raportoitu juuri mitään haittoja. Tutkimusten mukaan viimeisen 30 vuoden aikana on raportoitu vain muutamasta akuutista oksalaatista johtuvasta munuaisvauriotapauksesta niillä potilailla, joilla munuaisten toiminta oli heikentynyt jo ennestään.
Mitkä ovat niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat C-vitamiinin imeytyvyyteen ja hyväksikäyttöön?
Siihen, kuinka paljon kehomme saa C-vitamiinia käyttöönsä, vaikuttaa paitsi ruokavalio ja saanti ravintolisistä, myös ruoan käsittely ja säilytys sekä ruoan ja ravintolisien imeytyminen.
Tupakoitsijat tarvitsevat tavallista enemmän C-vitamiinia, koska tupakansavun hengittämisestä johtuen heidän kehossaan on tavallista enemmän hapetusstressiä, mikä kuluttaa C-vitamiinia. C-vitamiinin saantiin tulee kiinnittää huomiota myös niiden, joilla ruokavalio on syystä tai toisesta rajoittunut. Esim. monet vanhukset, lapset tai syömishäiriötä sairastavat eivät välttämättä saa edes virallista saantisuositusannosta C-vitamiinia ravinnostaan. C-vitamiinin puutosta voi olla myös niillä, jotka noudattavat vähähiilihydraattista ruokavaliota ja välttävät siksi hedelmiä ja usein myös marjoja. Näille ryhmille C-vitamiini ravintolisänä on erityisen tärkeä. Suurin osa meistä ei saa ravinnosta optimaalista määrää kaikkia tarvittavia ravinteita, joten monet tarvitsevat ravintolisiä ja erityisesti juuri C-vitamiinia.
Suoliston kunto vaikuttaa C-vitamiinin imeytymiseen. Jos suolisto on huonossa kunnossa, C-vitamiinin imeytyminen heikkenee.
Infektion yhteydessä keho käyttää nopeasti C-vitamiinia. Tällöin sitä on hyvin tärkeä saada heti infektion ensi oireiden ilmaannuttua paitsi ravinnosta, myös ravintolisistä.
Mitä C-vitamiinimuotoja on hyvä käyttää?
Liposomi-C-vitamiinin katsotaan olevan tehokkain ja parhaiten imeytyvä C-vitamiinin muoto. Tällöin C-vitamiini kapseloidaan liposomeihin, jotka suojaavat C-vitamiinia tuhoutumiselta ruoansulatuskanavassa. C-vitamiini on pienten rasvakapselien sisällä, ja saa näin suojaavan kalvon ja imeytyy hyvin. Liposomit kuljettavat C-vitamiinin verenkierron kautta suoraan soluihin. Liposomi-C-vitamiinia kannattaa käyttää noin 1000 mg/vrk tai enemmänkin erityisesti silloin, jos on altistunut virusinfektiolle tai kun saa ensimmäisiä virusinfektion oireita.
Päivittäin voi ottaa C-vitamiinia myös askorbiinihappona tai natriumaskorbaattijauheena. Päivittäinen C-vitamiiniannos on syytä jakaa ainakin kahteen tai kolmeen osaan, jotta C-vitamiinipitoisuus pysyisi tasaisena elimistössä. Annosta on syytä nostaa, jos sairastuu johonkin infektioon, heti ensi oireiden ilmaannuttua. Kalsiumaskorbaattia ei kannata ottaa suuria määriä. Liposomi-C-vitamiinin lisäksi samana päivänä voi ottaa myös askorbiinihappoa tai natriumaskorbaattijauhetta varsinkin silloin, kun on infektion oireita, mutta niitä kaikkia voi ottaa päivittäin jatkuvastikin.
Magnesium auttaa C-vitamiinia vaikuttamaan solujen sisällä. Suomalaiset saavat yleensä ravinnosta liikaa kalsiumia suhteessa magnesiumiin. Magnesiumia kannattaisi useimpien suomalaisten ottaa ravintolisänä, 200–400 mg iltaisin voi myös rentouttaa ja rauhoittaa.
Esitys suuriannoksisen suonensisäisen C-vitamiinin käyttöönotosta vakavasti sairaille koronaviruspotilaille
Minä ja kolme muuta lääkäriä laadimme viime keväänä esityksen suuriannoksisen suonensisäisen C-vitamiinin käyttöönotosta vakavasti sairaille koronaviruspotilaille. 16 muuta lääkäriä kannatti esitystä.
Lähetimme Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle ja muillekin viranomaistahoille esityksemme jo elokuun alussa, mutta siitä ei valitettavasti ainakaan toistaiseksi ole ollut hyötyä. Fimean mukaan yksittäisen potilaan hoidosta päättää viime kädessä potilasta hoitava lääkäri yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.
Vaikka potilas olisi vakavasti sairas, C-vitamiinia ei siis anneta suonensisäisesti, jos hoitava lääkäri ei siihen suostu. Suomen sairaaloissa suonensisäinen C-vitamiini ei valitettavasti kuulu hoitokäytäntöön, joten sitä ei näille potilaille tietääkseni anneta. Näitä vaikeasti sairaita potilaita voitaisiin kuitenkin hoitaa turvallisesti ja tehokkaasti suuriannoksisen suonensisäisen C-vitamiinin avulla. Vain vuoden aikana ei tästä aiheesta valitettavasti ole voinut syntyä korkeatasoisia tutkimuksia koronavirus-potilailla. C-vitamiinista on kuitenkin jo noin 80 vuoden kokemus kliinisessä työssä ja muutamat lääkärit ovat käyttäneet sitä menestyksekkäästi vastaavanlaisiin virusinfektioihin. Koska C-vitamiinihoito on vaaratonta, olisi meidän C-vitamiiniesityksen laatineiden lääkärien mielestä syytä kokeilla sitä myös vaikeasti sairaille koronavirusinfektiopotilaille.
C-vitamiinihoitoja kyllä tutkitaan ainakin Kanadassa ja Palermossa Italiassa. Edellä jo kerroin Wuhanin tutkimuksesta, joka on siis jo valmistunut ja sen tulokset ovat varsin rohkaisevia.
Miten voimme välttää virusinfektioita?
Viranomaisohjeiden lisäksi meillä on keinoja, joilla voidaan välttää virusinfektioita. Hyvin toimiva immuunipuolustus on tärkeä ja suojaa meitä virusinfektioilta, erityisesti vakavilta taudeilta ja me voimme omilla toimillamme tukea sitä.
Immuunipuolustusta voidaan tukea terveellisellä ravinnolla ja ravintolisillä, joista tärkeimmät ovat C- ja D-vitamiinit, sinkki, seleeni ja magnesium. Näiden lisäksi tärkeää on suoliston hyvä kunto, liikunta mielellään raikkaassa ulkoilmassa, stressin hallinta ja rentoutuminen, riittävä uni, perheen ja ystävien tuki sekä enimmäkseen positiivinen mieli ja elämänilo. Immuunipuolustuksemme tarvitsee lisäksi jatkuvasti tietoa ja monenlaisia ärsykkeitä ympäristöstä osatakseen toimia oikein.
Jäädään kotiin, jos on virusinfektion oireita ja nostetaan heti ensi oireiden ilmaannuttua C- ja D-vitamiinien sekä sinkin annoksia.
Ainakin D-vitamiinipitoisuus kannattaa mitata. Aikuisille noin 100 mikrogrammaa/vrk D-vitamiinia antaa parhaan infektiosuojan. D-vitamiinia on tutkittu paljon, se on tärkeä koronapandemian aikana.
Viruksia meillä on aina keskuudessamme ja ne muuntuvat, joten hyvin toimiva immuunipuolustus on meille kaikkein tärkein asia ja voimme omilla toimillamme tukea sitä!